ICQ-järjestelmä luotiin alun perin henkilökohtaista tietokonetta käyttävään viestintään. Mutta kun matkapuhelinten saatavuus lisääntyi Internetin käytön myötä, ohjelmoijat alkoivat keksiä tapoja käyttää tätä järjestelmää heiltä. Aluksi kaikki tätä tarkoitusta koskevat hakemukset olivat epävirallisia, mutta sitten ilmestyi virallisia.
Ohjeet
Vaihe 1
Aikana, jolloin ICQ oli AOL: n omistuksessa, yrityksen ja käyttäjän välinen sopimus kielsi vaihtoehtoisten asiakkaiden käytön, ja viralliset sopimukset koskivat vain Mac OS: ää ja Windowsia käyttäviä tietokoneita. Mutta käytännössä ketään ei rangaistu vaihtoehtoisten ohjelmien käytöstä. Ne luotiin sekä Mac OS- että Windows-käyttöjärjestelmille ja käyttöjärjestelmille, joissa ei ollut virallisia asiakkaita, esimerkiksi Linux. Eikä matkapuhelimille ollut vielä ohjelmistoratkaisua. WAP-selaimet oli jo rakennettu moniin niistä, mutta Java-sovellusten suorittaminen ei ollut vielä mahdollista kaikilla. Siksi luotiin verkkosivusto nimeltä TJAT. Se toimi näin: vaihtoehtoinen asiakas käynnistettiin palvelimella, ja käyttäjä puhelimesta, jolla oli WAP-selain, meni verkkoliittymään, kirjoitti numeron ja salasanan ja sai sitten mahdollisuuden lähettää ja vastaanottaa viestejä. Palvelin toimi eräänlaisena siltana, vuorovaikutuksessa ICQ-palvelimen kanssa "ymmärrettävällä" kielellä ja WAP-selaimen kanssa - "ymmärrettävällä" kielellä. Kun tämä palvelin oli hakkeroitu, hyökkääjät saivat pääsyn useisiin salasanoihin. Mutta siihen aikaan se ei ollut enää merkitystä useimmille käyttäjille.
Vaihe 2
Tämä johtui siitä, että puhelimet, joilla on kyky käyttää Java-sovelluksia, tuli pian yleiseksi. Tämä mahdollisti ICQ-asiakkaiden luomisen suoraan matkapuhelimiin ilman "kääntäjä" -palvelinta. Ohjelmoijat loivat useita vaihtoehtoisia asiakkaita, joista tunnetuin oli JIMM. Vuorovaikutusprotokollan näkökulmasta hän jäljitteli virallista asiakasta, joten ICQ-palvelin oli mielellään vuorovaikutuksessa hänen kanssaan. Sitten AOL julisti hiljaisen sodan epävirallisille asiakkaille, mukaan lukien JIMM. Protokollaan tehtiin muutoksia, jotka näkyivät virallisessa asiakkaassa, mutta epävirallisten kirjoittajilla ei ollut heti aikaa tulkita ja heijastaa näitä muutoksia kehityksessään. Useiden tällaisten yritysten jälkeen AOL luopui ja huomasi, että kehittäjät ennemmin tai myöhemmin "vetävät" ohjelmiaan vaihtamaan protokollaa. Linux-käyttäjille silloin oli jo virallinen asiakas Flash-sovelluksen muodossa, joka kuitenkin toimi paljon huonommin kuin kolmansien osapuolten kehitys. Matkapuhelimissa oli vain epävirallisia sovelluksia.
Vaihe 3
Jabber-käyttäjät, joissa epävirallisia asiakkaita ei koskaan kielletty, ja siksi matkapuhelimia varten oli monia tällaisia ohjelmia, pääsivät ICQ: lle yhdyskäytävien kautta. Nämä ovat myös palvelimilla käynnissä olevia ohjelmia. TJAT: n tavoin he "puhuivat" ICQ-palvelimen kanssa "ymmärrettävällä" kielellä, mutta ollessaan vuorovaikutuksessa matkapuhelimen kanssa heidän ei tarvinnut vaihtaa tietoja ei WAP-selaimen vaan Jabber-asiakkaan kanssa. "Hiljaisen sodan" aikana vaihtoehtoisten asiakkaiden kanssa he kieltäytyivät myös toimimasta. Tällaisia yhdyskäytäviä on hakkeroitu, mutta ne olivat harvinaisia.
Vaihe 4
Tilanne muuttui paremmaksi sen jälkeen, kun Mail. Ru-ryhmä osti ICQ: n AOL: lta. Uusi omistaja antoi mahdollisuuden luoda vaihtoehtoisia asiakkaita ja antoi ohjelmoijille pääsyn protokollan kuvaukseen. Toisaalta epävirallisten sovellusten tarve on melkein kadonnut. Alun perin ICQ-tuki lisättiin Mail. Ru Agent -palveluun, jolla oli jo virallinen asiakas tuolloin. Sitten virallinen ICQ-matkapuhelinasiakas vapautettiin tuella myös Mail. Ru Agentia. Itse asiassa nämä olivat kaksi melkein identtistä ohjelmaa, jotka poikkesivat toisistaan pääsuunnittelussa. Molemmat olivat vuorovaikutuksessa palvelimen kanssa suoraan ja esittivät pian myös tuen Jabberille molempiin ohjelmiin. Tuloksena on moniprotokollaasiakkaat, jotka eroavat vähän kolmannen osapuolen kehityksestä.
Vaihe 5
Nykyään on olemassa virallisia ICQ-asiakkaita, jotka ovat vuorovaikutuksessa palvelimen kanssa suoraan yleisimmille mobiilialustoille. Linux-työasemille on myös virallinen asiakas sekä virallinen web-asiakas, joka toimii samalla tavalla kuin TJAT. Se ei vaadi Flashia, ja voit käyttää sitä tavallisen selaimen kautta sekä tietokoneelta että matkapuhelimelta.
